tiistai 25. lokakuuta 2016

Naisten aakkoset: H




Helene Schjerfbeck 1890-luvulla.
Kuvalähde Wikimedia Commons.



Naisten aakkoset jatkuu kamarissani kirjaimella H. Tämä aakkospuuhastelu alkaa varmaan jo olla useimmille tuttua, mutta muistuttelenpas silti taas perinteisesti, että tässä etsitään siis naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Mainion idean on laittanut matkaan Tarukirjan Margit.


1. Kuka on suosikkikirjailijasi?


Frances Hodgson Burnett. Siksi, että Pikku prinsessa ja Salainen puutarha kiehtoivat lapsena sekä sydäntäni että mielikuvitustani hyvin suuresti, eikä niiden tenhovoima ole haihtunut mielestäni vieläkään. Mutta niin, kuinkapa olisi voinutkaan haihtua: sydämen lämpö ja rohkeus ja puutarhan parantava lumo ovat asioita, joiden merkitys ei hälvene koskaan.




2. Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?


Helene Schjerfbeck. Rakkaus hänen taiteeseensa on kulkenut mukanani yli puoli elämää, ja niin se kulkee yhä. Tietenkin minua kiehtoo hänessä myös vuosisadanvaihteen naistaiteilija, koko se kertomus joka hänestä sellaisena rakentuu.




3. Kaksi vaihtoehtoista kysymystä (voit tietysti vastata molempiin, jos haluat): a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille? Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri käyvät.


Vastaan kysymykseen b:


Hattie McDanielin eli ihanan Tuulen viemää -elokuva mainion Mammyn. Tuulen viemää toi Hattielle Oscarin parhaasta naissivuosasta eikä syyttä – hän kantaa osaltaan koko elokuvan henkeä, ja on mahdotonta edes ajatella, että Mammy olisi kenenkään muun näköinen. Oscar jätti Hattien historiaan myös siksi, että hän oli ensimmäinen afroamerikkalainen kyseisen pystin voittaja. Hyvä Hattie!


Aikaisemmat naisten aakkoseni:


A
B
C
D
E
F
G
 

10 kommenttia:

  1. Lastenkirjallisuus on lähellä sydäntäni, jokainen on varmaan kuullut Kaarina Helakisasta. Ansioitunut lastenkirjailija ja kääntäjä. Lounatuuli-laulun sanoitus on Helakisan. Hänen nimeään kantava palkinto jaetaan joka vuosi. Toinen ihastus on Maikki Harjanne Minttu-kirjoineen.
    Turussa on Schjerfbeckin näyttely, joten se on aikomus käydä katsomassa. Kirjahyllyssä on ainakin yksi hänen elämäkerta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, sekä Helakisa että Harjanne ovatkin aivan mainioita naisia! Minttu-kirjat ovat ihan huippuja, tykkään tosi paljon niiden boheemihtavasta ja lämminhenkisestä tunnelmasta. Parhaita juttuja on se pölyjen nuuskinta Mintun joulukirjassa - se, että turha siivota jos ei pölyä edes ole :) Ja tuo Schjerfbeck-näyttely olisi kyllä varmasti ihana elämys... <3

      Kiitos paljon kommentistasi :)

      Poista
  2. Hoossa oli valinnanvaraa. Salainen puutarha on kyllä iki-ihana kirja, jonka tunnelmaan ei voi kyllästyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänniä nämä kirjaimet, kun toisiin on kamalasti tunkua ja joihinkin on taas niin kovin vaikeaa keksiä oikeita suosikkeja. Salainen puutarha on aivan ihana, alkoikin taas tämän myötä tehdä mieli lukea se pitkästä aikaa uudestaan. Kiitos kommentistasi Aino :)

      Poista
  3. Schjerfbeck oli tietysti minullakin! Ihania valintoja sinulla. Pikku prinsessa oli lapsena rakkain kirjani, ja Scarlettin Mammya ei voi unohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Margit :) Schjerfbeck on hieno taiteilijatar, joka varmasti koskettaa ja puhuttelee monia. Ja Pikku prinsessa on ihana ja ajaton kirja, ja Mammy - niin, hän on yhtä unohtumaton kuin Scarlett itse <3

      Poista
  4. Ihastuttava H-kirjain! Tuulen viemän Mammy oli hieno roolisuoritus, ja kyllä ansaitsi Oscarinsa. Koko elokuva on mieletön, tykkään siitä valtavasti. Klassikko, kuten kirjakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MarikaOksa :) Eikö vain olekin Hattien Mammy aivan mainio, en osaa ollenkaan edes ajatella Mammya toisenlaiseksi kuin hän Hattien esittämänä on. Ja sama täällä, sekä kirja että elokuva ovat minulle äärettömän rakkaita <3

      Poista
  5. Ihana Schjerfbeck! Turun taidemuseossa on juuri nyt Schjerfbeck-näyttely (aina tammikuun loppuun asti), jota on käytävä katsomassa yhä uudelleen...
    Hänessä ja hänen taiteessaan on jotakin erityistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että tuo Schjerfbeck-näyttely, tekisi kyllä mieleni nähdä se... Sinä onnellinen olet siinä sen kupeessa, veisitkö Helenen hengelle terveisiä seuraavalla kerralla... <3 Kiitos kommentistasi Kaisa Reetta <3

      Poista



Kiitos kommentistasi - keskustelu avartaa!